Energia-alalle tarvitaan tulevalla hallituskaudella määrätietoisia toimia ja sääntelyn joustavuutta

Suomella on hyvät mahdollisuudet tulla energiaomavaraiseksi, saavuttaa hiilineutraalius ja pitää energian hinnat eurooppalaisittain kohtuullisina. Tämä vaatii tulevalla hallituskaudella määrätietoisia toimia kotimaisen energian tarjonnan lisäämiseksi ja sääntelyn joustavuutta nyt kriisissä.

Olemme nyt kriisioloissa ja ajat, jolloin käytimme runsaasti venäläistä energiaa eivät enää palaa. Suomen energiaomavaraisuutta ja -turvallisuutta tulee huomattavasti vahvistaa rakentamalla lisää uusiutuvaa ja puhdasta energiantuotantoa luonnon monimuotoisuus huomioiden. Jotta tämä onnistuu, energia-alan sääntelyn tulee olla ennakoitavaa ja mahdollistavaa: sääntely asettaa yleiset tavoitteet, mutta on keinojen suhteen teknologianeutraalia. Myös kaavoitus-, lupa- ja valitusmenettelyjen pitää olla nykyistä sujuvampia, jotta investointien toteutuminen vauhdittuu. 

Kohti hiilineutraaliutta voidaan edetäpitämällä kiinni päästö- ja energiatavoitteista, mutta hyödyntämällä tehokkaasti joustovaraa lyhyellä aikavälillä. Yritysten tulee antaa valita teknologiat, hanketyypit ja investointien sopivin ajoitus, koska niillä on siihen paras asiantuntemus. Eri sektoreiden sähköistymistä tulee edistää ja lisäksi on korvattava fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla, päästöttömillä ja synteettisillä polttoaineilla.

Voimme pitää energian hinnan eurooppalaisittain matalalla tasolla puuttumalla mahdollisimman vähän sähkömarkkinoiden toimintaan: vapaaseen kysyntään ja tarjontaan perustuva sähköenergiamarkkina tuottaa edullisimmat kuluttajahinnat pitkällä aikavälillä. Väliaikaisista markkinoita koskevista kriisitoimista tulee irtautua mahdollisimman nopeasti.

Kaukolämpöverkkoja tulee hyödyntää tehokkaasti eri tavoin tuotetun päästöttömän lämpöenergian, mukaan lukien hukka- ja jätelämmön, jakelussa. Energiaverotusta tulee kehittää johdonmukaisesti kilpailukyvyn turvaavalla tavalla ja pitämällä sähkövero alhaisena. Suomi tulee pitää yhtenä sähkön hinta-alueena jatkamalla kantaverkon kehittämistä sähkönsiirron pullonkaulojen välttämiseksi. Investointihalukkuus kotimaiseen, päästöttömään energiantuotantoon on varmistettava. Näin kaikki Suomessa hyötyvät uusien energiainvestointien laskiessa sähkön hintaa. 

• Harri Laurikka, toimitusjohtaja, Bioenergia ry 
• Aku Aarva, toiminnanjohtaja, Energiakaupungit ry 
• Jari Kostama, energiantuotannon johtaja, Energiateollisuus ry 
• Jyrki Peisa, logistiikka-, ympäristö- ja energia-alan johtaja, Metsäteollisuus ry  
• Toivo Hurme, toiminnanjohtaja, Paikallisvoima ry 
• Anna Virolainen-Hynnä, toiminnanjohtaja, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry 
• Anni Mikkonen, toimitusjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Kirjoitus on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuudessa 6.2.2023.